WeBible

1 - "Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!

2 - Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?

3 - Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.

4 - Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?

5 - Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,

6 - punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.

7 - Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,

8 - niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.

9 - Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,

10 - niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;

11 - sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,

12 - tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.

13 - Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,

14 - niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

15 - Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

16 - Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?

17 - Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?

18 - En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.

19 - Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,

20 - jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,

21 - jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,

22 - niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23 - Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24 - Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

25 - jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,

26 - jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,

27 - sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,

28 - niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

29 - Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?

30 - En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.

31 - Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?

32 - Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.

33 - Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,

34 - säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?

35 - Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!

36 - Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.

37 - Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.

38 - Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,

39 - jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,

40 - niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.